Oletko koskaan lähtenyt lääkärin vastaanotolta resepti kädessä ja miettinyt: voisiko tähän olla jokin muukin vaihtoehto?
Et ole ajatuksesi kanssa yksin.

Laillistettu ravitsemusterapeutti ja funktionaalisen lääketieteen asiantuntija Hanna Voutilainen, TtM, IFMCP, on työskennellyt ihmisten terveyden parissa jo 25 vuoden ajan. Työssään hän on nähnyt läheltä, kuinka terveydenhuollossa hoidetaan usein ensisijaisesti oireita – vaikka oireiden taustalla voi olla tekijöitä, joihin voitaisiin vaikuttaa ruokavaliolla, suoliston hyvinvoinnilla ja elämäntapamuutoksilla.

Terveydenhuollon sokea piste

Lääkärit tekevät tärkeää ja vaativaa työtä. He ovat sairauksien diagnosoinnin ja lääkehoidon asiantuntijoita. Moni terveydenhuollon ongelma liittyy kuitenkin siihen, että järjestelmä on rakennettu ennen kaikkea sairauksien hoitamiseen – ei terveyden aktiiviseen ylläpitämiseen.

Kiireisellä vastaanotolla etsitään usein nopeaa ratkaisua oireeseen. Resepti voi silloin olla helpoin ja nopein tapa auttaa. Ravitsemukseen, suoliston toimintaan, uneen, stressiin ja elämäntapoihin ei aina ehditä paneutua riittävän perusteellisesti.

Tämä ei tarkoita, etteivät lääkkeet olisi tarpeellisia. Monessa tilanteessa ne ovat välttämättömiä ja jopa henkeä pelastavia. Mutta kysymys kuuluu: voisiko joissakin tilanteissa oireen taustalla olevaan juurisyyhyn vaikuttaa myös muilla keinoilla?

“Pilleri oireeseen” – milloin se toimii ja milloin ei?

Niin sanottu “pilleri oireeseen” -malli on tietyissä tilanteissa täysin perusteltu. Akuuteissa sairauksissa, infektioissa, tapaturmissa ja hätätilanteissa lääkehoito on usein välttämätöntä. Antibiootti bakteeritulehdukseen, kipulääke leikkauksen jälkeen tai insuliini tyypin 1 diabeteksessa ovat esimerkkejä tilanteista, joissa lääketiede on parhaimmillaan.

Kroonisissa ja monisyisissä elämäntapasairauksissa tilanne on kuitenkin usein toinen.

Kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, ärtyvän suolen oireyhtymä, pitkittynyt väsymys, lievät mielialaoireet tai hormonaaliset epätasapainot eivät yleensä synny yhdestä ainoasta syystä. Taustalla voi olla monen tekijän yhteisvaikutus: ruokavalio, suoliston mikrobisto, stressi, uni, tulehdustila, ravinnepuutokset, verensokerin säätely ja hormonitoiminta.

Lääke voi olla tarpeellinen ja helpottaa oireita, mutta se ei aina korjaa sitä, miksi oire on alun perin syntynyt.

Esimerkiksi kohonneeseen verenpaineeseen, kolesteroliin tai verensokeriin tarjotaan usein lääkitystä. Joissakin tilanteissa se on perusteltua. Samalla olisi tärkeää selvittää, voisiko ruokavaliolla, painonhallinnalla, liikunnalla, stressinhallinnalla, unella ja ravitsemustilan korjaamisella vaikuttaa tilanteeseen jo varhaisessa vaiheessa.

Lääkkeillä voi olla myös ravitsemuksellisia vaikutuksia

Lääkkeiden hyötyjä ei pidä vähätellä, mutta on tärkeää ymmärtää, että monilla lääkkeillä voi olla myös vaikutuksia ravintoaineiden imeytymiseen, aineenvaihduntaan tai elimistön ravinnevarastoihin.

Esimerkiksi:
– Verenpainelääkkeet voivat joissakin tilanteissa vaikuttaa nestetasapainoon ja kivennäisaineisiin.
– Kolesterolilääkkeet eli statiinit voivat vähentää elimistön koentsyymi Q10:n muodostusta, mikä voi osalla ihmisistä liittyä lihasoireisiin tai väsymykseen.
– Metformiini voi pitkäaikaisessa käytössä heikentää B12-vitamiinin imeytymistä.
– Happosalpaajat voivat vaikuttaa muun muassa raudan, magnesiumin, kalsiumin ja B12-vitamiinin imeytymiseen.
– Masennuslääkkeet voivat joillakin aiheuttaa esimerkiksi painonmuutoksia, unihäiriöitä tai seksuaalitoimintojen häiriöitä.

Siksi lääkityksen rinnalla olisi usein järkevää tarkastella myös ravitsemustilaa, suoliston toimintaa ja elämäntapoja. Tarkoitus ei ole koskaan lopettaa lääkitystä omin päin, vaan selvittää, miten kehoa voitaisiin tukea kokonaisvaltaisemmin.

Keho on kokonaisuus – kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kehoa voi ajatella puuna. Jos juuret ovat köyhässä maaperässä eikä puu saa riittävästi vettä ja ravinteita, koko puu alkaa oireilla. Lehdet voivat kellastua, oksat kuivua ja kasvu hidastua. Pelkkä lehtiin keskittyminen ei korjaa ongelmaa – täytyy katsoa juuristoon.

Samalla tavalla myös ihmisen kehossa oire on usein viesti. Sen sijaan, että kysyisimme vain “millä tämä oire saadaan pois?”, meidän pitäisi kysyä myös: miksi tämä oire syntyi?

Kokonaisvaltaisen lääketieteen näkökulmasta keho on toisiinsa kytkeytyneiden biologisten järjestelmien kokonaisuus. Suolisto, hormonit, immuunijärjestelmä, energiantuotanto, hermosto, maksa, verenkierto ja ravitsemustila vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Kun yksi osa-alue kuormittuu, vaikutus voi näkyä aivan toisessa paikassa.

Suolisto – terveyden perusta

Suolisto on paljon enemmän kuin ruoansulatuskanava. Se on keskeinen osa immuunijärjestelmää, ravintoaineiden imeytymistä, tulehduksen säätelyä ja jopa aivojen ja mielialan toimintaa.

Suolistomikrobisto osallistuu muun muassa vitamiinien, lyhytketjuisten rasvahappojen ja välittäjäaineisiin vaikuttavien yhdisteiden tuotantoon. Suoliston epätasapaino, heikentynyt limakalvo, imeytymishäiriöt tai matala-asteinen tulehdus voivat näkyä esimerkiksi vatsavaivoina, väsymyksenä, iho-oireina, mielialan vaihteluina, autoimmuunitaipumuksena tai painonhallinnan haasteina.

Ruokavalio on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa suolistomikrobistoon ja suoliston hyvinvointiin.

Energiantuotanto – miksi olet aina väsynyt?

Jokainen solu tarvitsee energiaa toimiakseen. Tätä energiaa tuottavat solujen mitokondriot.

Kun energiantuotanto häiriintyy esimerkiksi ravinnepuutosten, kroonisen stressin, tulehduksen, verensokerin heilahtelujen, ympäristökuormituksen tai huonon unen vuoksi, seurauksena voi olla syvää väsymystä, joka ei korjaannu pelkällä lepäämisellä.

B-vitamiinit, magnesium, rauta, koentsyymi Q10, aminohapot ja monet muut ravintotekijät ovat tärkeitä solujen energiantuotannolle. Siksi pitkittyneen väsymyksen kohdalla olisi hyvä tarkastella myös ravitsemustilaa – ei vain sitä, ovatko laboratoriotulokset viitearvojen sisällä, vaan sitä, ovatko arvot yksilön hyvinvoinnin kannalta optimaalisella tasolla.

Hormonit – kehon sisäinen viestintäjärjestelmä

Hormonit säätelevät lähes kaikkea: aineenvaihduntaa, painoa, unta, mielialaa, stressinsietoa, kuukautiskiertoa, hedelmällisyyttä, libidoa ja energiatasoa.

Kilpirauhashormonit, kortisoli, insuliini, estrogeeni, progesteroni ja testosteroni toimivat herkässä vuorovaikutuksessa. Jos yksi osa järjestelmästä kuormittuu, vaikutus voi näkyä koko kehossa.

Esimerkiksi pitkäaikainen stressi voi häiritä verensokerin säätelyä, heikentää unen laatua, lisätä tulehdusta ja vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan. Ruokavaliolla, riittävällä energian ja proteiinin saannilla, verensokerin tasapainottamisella, unella ja palautumisella on suuri merkitys hormonitasapainolle.

Immuniteetti ja tulehdus – hiljainen kuormitus

Akuutti tulehdus on kehon luonnollinen puolustusreaktio. Se auttaa parantumaan ja suojaa infektioilta. Ongelmaksi tulehdus muuttuu silloin, kun se jää päälle matala-asteisena ja kroonisena.

Krooninen matala-asteinen tulehdus voi liittyä moniin pitkäaikaisiin sairauksiin ja oireisiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, kiputiloihin, väsymykseen ja aineenvaihdunnan häiriöihin.

Tulehdusta voivat ylläpitää esimerkiksi runsas sokerin ja prosessoitujen ruokien käyttö, huono uni, stressi, suoliston epätasapaino, ylipaino, ravinnepuutokset ja vähäinen liikunta.

Värikäs, kasvispainotteinen ja ravinnerikas ruokavalio, omega-3-rasvahapot, riittävä proteiini, hyvä suoliston toiminta ja palautuminen voivat tukea kehon tulehdustasapainoa.

Myrkynpoisto – kehon oma siivousjärjestelmä

Maksa, munuaiset, suolisto, imusuonisto, keuhkot ja iho osallistuvat kaikki elimistön puhdistus- ja poistumisprosesseihin. Keho käsittelee jatkuvasti aineenvaihdunnan sivutuotteita, ympäristöstä tulevia kemikaaleja, lääkeaineita, alkoholia ja muita kuormittavia yhdisteitä.

Maksan detoksifikaatioreitit tarvitsevat toimiakseen riittävästi proteiinia, B-vitamiineja, magnesiumia, rikkiyhdisteitä, antioksidantteja ja kuitua. Ristikukkaiset kasvikset, marjat, vihreät kasvikset, laadukas proteiini, riittävä neste ja suolen säännöllinen toiminta tukevat kehon luonnollisia puhdistusprosesseja.

Kyse ei ole pikadieeteistä tai rankoista puhdistuskuureista, vaan siitä, että kehon omille järjestelmille annetaan oikeat rakennusaineet.

Sydän ja verenkierto – enemmän kuin kolesteroli

Sydän- ja verisuoniterveys ei ole pelkkä kolesteroliluku tai verenpainearvo. Se on tulehduksen, verensokerin hallinnan, insuliiniherkkyyden, stressin, unen, liikunnan, ravitsemuksen ja suoliston hyvinvoinnin yhteistulos.

Kolesteroli on vain yksi osa kokonaisuutta. Usein on tärkeää katsoa myös triglyseridejä, HDL-kolesterolia, verensokeria, insuliiniherkkyyttä, tulehdusmarkkereita, verenpainetta, vyötärönympärystä ja elämäntapojen kokonaisuutta.

Moni näistä tekijöistä reagoi hyvin ruokavalio- ja elämäntapamuutoksiin.

Todellisia tuloksia – oikeasta elämästä

Eeva-Riitta kertoo kokemuksestaan: kolmen kuukauden aikana kokonaiskolesteroli laski arvosta 7,2 arvoon 4,8, LDL-kolesteroli laski arvosta 5,1 arvoon 3,0, verenpaine tasaantui ja paino putosi 11 kiloa – ilman kolesterolilääkitystä.

Tällaiset tulokset eivät synny sattumalta. Ne vaativat oikeaa tietoa, yksilöllistä suunnitelmaa ja tukea muutoksen toteuttamiseen.

Ruokavalio ei ole vain kaloreita. Se on viesti keholle. Se voi joko lisätä kuormitusta tai tukea paranemisen edellytyksiä.

Haluatko tukea terveyttäsi ruokavalion ja elämäntapojen avulla?

Jos sinua kiinnostaa hoitaa terveyttäsi kokonaisvaltaisemmin ruokavalion, ravitsemustilan, suoliston hyvinvoinnin, ravintolisien ja elämäntapamuutosten avulla, olet lämpimästi tervetullut vastaanotolle Antioksidanttiklinikalle.

Hanna Voutilainen auttaa sinua selvittämään, mitkä tekijät voivat olla oireidesi taustalla ja miten kehoasi voidaan tukea luonnollisesti ja yksilöllisesti.

Vastaanotolla voidaan tarkastella esimerkiksi:

väsymystä
vatsavaivoja
kohonnutta verenpainetta
rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä
verensokerin heilahtelua
suoliston epätasapainoa
ravintoainepuutoksia
pitkittyneitä kroonisia oireita

Tavoitteena ei ole vastustaa lääketiedettä tai lääkkeitä, vaan täydentää hoitoa katsomalla kokonaisuutta: miksi oire on syntynyt ja mitä keho tarvitsee voidakseen paremmin.

Varaa aikasi, niin selvitetään yhdessä, mistä sinun oireesi kertovat – ja miten kehoasi voidaan tukea ruokavalion ja elämäntapojen avulla.

Antioksidanttiklinikka
Hanna Voutilainen
Ravitsevin terveisin,
Hanna
—
Hanna Voutilainen
Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM, IFMCP
Syö itsesi terveeksi