Ihmisen puolustusjärjestelmä tulisi hyvien hoitotulosten aikaansaamiseksi saada kuntoon. Hyvällä ravitsemuksella vahvistettu elimistö mahdollistaa muun hoidon onnistumisen.

Hyvässä kunnossa oleva elimistö kestää paremmin esimerkiksi leikkauksen, mahdolliset komplikaatiotkin ovat yleensä lievempiä ja toipuminen nopeampaa. Jos lääkkeitä tarvitaan, hyvä ravitsemustila edistää lääkkeen tervehdyttävää vaikutusta ja voi suojata mahdollisilta haittavaikutuksilta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemushoito-ohjeet terveyskeskuksille, sairaaloille ja hoitokodeille (VRN 2010). Alkusanat:

”Hyvä ravitsemus edistää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Se ehkäisee sairauksia, edistää toipumista sekä vähentää lisäsairauksien vaaraa. Ravitsemushoito on olennainen osa potilaiden hoitoa.”

Ravitsemushoitoa toteutetaan siten, että  lääkäri kartoittaa potilaan ravitsemustilaa. Tähän kuuluu potilaan sairauteen liittyvät tutkimukset, vajaaravitsemusriskin selvitys, lihaskartoitus ja mikroravinteiden laboratoriomittaukset. Lisäksi potilaalle suunnitellaan yksilöllinen ravitsemushoito-ohjelma, johon kuuluu  ruokavalion lisäksi elimistölle välttämättömiä ravintotekijöitä. Nämä ravintotekijät korjaavat sairauden taustalla olevia biokemiallisia häiriöitä.

Ravitsemushoito sopii myös ihmisille jotka haluavat huolehtia itsestään ennaltaehkäisevästi.

Ruoansulatuskanavan ongelmien, allergioiden, diabeteksen ja monien muidenkin sairauksien hoitoon liittyy tärkeänä osana oikeanlainen ravitsemus. Usein on tarpeen välttää tiettyjä oireita aiheuttavia ruoka-aineita, mutta yhtä tärkeää on korvata poistettavat ruoka-aineet ravintoainepuutosten ehkäisemiseksi.

Pelkkä ruoka ei aina riitä, vaan saatetaan tarvita ravintolisiä, mutta niiden tehoa lisää samanaikainen hyvä ruokavalio. Ruokavaliossa voi olla esim. tekijöitä, jotka aiheuttavat tulehdusta tai vähentävät ravintoaineiden imeytymistä. Sopiva ruokavalio on tarpeen myös ravintolisähoidon jälkeen ylläpitämään niiden avulla saavutettua tilannetta. Hyvä ravitsemushoito edellyttää potilaan nykyisen ravitsemustilan laajan kartoituksen.

Asiantuntevan ravitsemusterapeutin ravintoneuvonnan avulla pääset kohti parempaa terveyttä ja hyvinvointia.

Neuvosto on myös todennut, että senioriväestöllä on suurentunut riski kärsiä B-vitamiinien, C- ja D-vitamiinien, seleenin, sinkin ja kalsiumin puutteesta.

Espen (European Society for Clinical Nutrition and Metabolism) on omissa suosituksissaan (guidelines) todennut, että vitamiinien ja hivenaineiden laboratoriomittaukset ovat tärkeä osa vajaaravitsemuksen määrittelyssä.

Espenin jäseninä ovat yli 3000 lääkäriä, ravitsemusterapeuttia, farmaseuttia ja muita ravitsemushoidoista kiinnostuneita tieteen asiantuntijoita lähes Euroopan kaikista maista. Lisätietoja Espenin hoitosuosituksista: www.espen.org