Yleistyvät muistihäiriöt ja sairastuminen Alzheimerin tautiin tai dementiaan askarruttavat ja moni huomaa jo keski-iässä ongelmia muistamisessa ja keskittymiskyvyssä. Taustalta löytyy stressiä, staattisen päätetyöskentelyn jäykistämiä hartioita ja liikunnan ja raittiin ilman puutetta, mutta myös aivotoimintaa sumentavaa syömistä, korkeaa verensokeria ja verenkiertoa haittaavaa rasvaa.

Pelottavia aivosairauksia ei tarvitse odottaa voimattomana, sillä niitä voi ehkäistä elämällä hyvää, aktiivista elämää. Jokaisen ulottuvilla on keinoja pitää huolta aivoistaan.

Mikään ihmiselimistön osa ei pärjää yksin vaan elimet käyvät jatkuvaa vuoropuhelua toistensa kanssa. Aivot johtavat kaikkea eikä mikään onnistu ilman aivojen apua, mutta aivotkin tarvitsevat kaksisuuntaista yhteyttä muihin elimiin.

Suoli-aivo-akseli

Suoli-aivo-akseli on monelle jo tuttu termi, tiedetäänhän suoliston ja aivojen välisestä yhteydestä paljon. Tunnereaktiot, stressi ja hermostuminen saavat aikaan muutoksia suolen toiminnassa, suoliston bakteerikannassa ja suolen pinnan läpäisevyydessä. Myös vastakkaiseen suuntaan suolesta aivoihin kulkee tietoa ja ehkä jopa bakteereja vagushermoa pitkin, ja suolistobakteerit tuottavat aivojen välittäjäaineita. Eläinkokeiden perusteella suolistomikrobisto voi muuttaa käyttäytymistä esimerkiksi lisäten tai vähentäen levottomuutta, ahdistusta ja masennusta ja jopa vaikuttaen seksuaalikäyttäytymiseen. Bakteerien vaikutus aivojen välittäjäainemetaboliaan voi aiheuttaa aivotoiminnan häiriöitä, jotka ilmenevät esimerkiksi autismina.Suolisto vaikuttaa myös immuniteettiin ja tulehduksenvälittäjäaineiden syntyyn ja nämä taas keskushermostoon. Masennukseen liittyy uusimpien tutkimusten mukaan matala-asteista tulehdusta kuten niin moneen muuhunkin ongelmaan. On jopa esitetty, että tulevaisuudessa masennusta saatetaan hoitaa muokkaamalla suolistobakteeristoa. Jo nyt sen voi tehdä itse sopivilla ruokavalinnoilla ja käyttämällä probiootteja, jotka vahvistavat mikrobistoa.

Suoliston ja maksan väliltä löytyy yhtä merkittävä akseli. Nämä elimet sijaitsevat anatomisestikin lähekkäin tehden tiivistä yhteistyötä, joten toisen hyvinvointi vahvistaa toista ja toisen heikosta toiminnasta kärsii toinenkin. Suolistosta on porttilaskimoa pitkin suora yhteys maksaan, johon myös suolistomikrobien tuottamat biologisesti aktiiviset aineet siirtyvät vaikuttaen mm. sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Rasvamaksa, maksatulehdus ja kirroosi yhdistetään jo vahvasti suoliston bakteerikantaan.

Maksa-aivoakseli

Maksakin toimii yhteistyössä aivojen kanssa, ja voidaan puhua maksa-aivo-akselista. Suoliston ohella maksan terveyden ylläpito kuuluukin tärkeimpiin aivohyvinvoinnin edistäjiin.

Ruoansulatuskanava säätelee maksan aineenvaihduntaa suoraan porttilaskimon kautta, mutta myös epäsuorasti keskushermoston kautta. Ohutsuolen välitettyä ruoan antamia viestejä vagushermoa pitkin aivoihin, aivot lähettävät niiden perusteella viestiä maksalle esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaa varten. Voidaan siis puhua suoli-aivo-maksa-akselista.

Kaikki mikä edesauttaa tervettä maksan toimintaa edistää aivoterveyttä ja ehkäisee muistihäiriöitä ja -sairauksia: sopiva paino, liikunta, alkoholin ja syömisen kohtuus, puhdas ruoka ja ympäristö sekä tunteiden tasapaino. Vastaavasti kaikki mikä on haitallista maksalle, tuottaa ennemmin tai myöhemmin ongelmia aivoille: vyötärölihavuus, insuliiniresistenssi, liika alkoholi, ylenmääräinen syöminen, maksan detoksifikaatiokyvyn ylittävät myrkyt, viha ja tukahdutetut tunteet.

Aivosumu ei ole lääketieteellinen termi, mutta monelle tuttu oire. Ajatus katkeilee, tutut asiat unohtuvat, arkinen keskustelu vaatii pinnistelyä, pää on raskas ja keskittymiskyky ja jopa sanat kadoksissa. Todella kuin kulkisi sumussa. Aivosumun voi kokea kuka tahansa verensokerin laskiessa tai nestevajauksessa. Aivosumu tulee tutuksi koliikkilapsen valvottamille vanhemmille, mutta myös epätasapainossa olevalle diabeetikolle, kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalle ja ympäristöhomeisiin reagoivalle. Jos suolistossa vallitsee kaaos, aivosumun saa aikaan nauttimalla runsaasti makeisia, leivonnaisia, perunavalmisteita tai muita nopeita hiilihydraatteja. Kenellä tahansa on joskus lievää aivotoiminnan sameutta, mutta krooniset maksaongelmat altistavat jopa jatkuvalle aivosumulle, koska silloin liika sokeri, rasva ja kuona-aineet sumentavat aivoja.

Sokeri kutistaa aivot

Aivot tarvitsevat runsaasti puhdasta verta ja tasapainoisen verensokerin tuomaa energiaa. Tähän tarvitaan hyvin toimiva maksa. Maksan insuliiniresistenssi ja häiriintynyt glukoosintuotto sekä heikosti toimiva detoksifikaatio tuntuvat aivotoiminnassa.
Maksalla on suuri vastuu verensokerin tasapainottamisessa ja toisaalta korkea verensokeri rasittaa maksaa. Rasvamaksaan liittyy insuliiniresistenssi eli insuliinihormoni ei pysty siirtämään sokeria verestä maksasoluihin, jolloin vereen kertyy sekä sokeria että insuliinia. Tähän on todettu liittyvän muistille tärkeän aivojen hippokampuksen kutistumista. Viidesosalla suomalaisista on rasvamaksa, ilman että taustalla on alkoholin käyttöä. Maksaa rasvoittaa ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus. Ilman ylipainoakin maksan rasva lisääntyy syömällä runsaasti sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja.

Aivot ovat insuliinista riippuvaisia. Insuliinia tarvitaan aivoissa ravinnon ottoon ja se säätelee muistiin ja oppimiseen liittyviä tehtäviä. Insuliinin vaikutuksen heikkeneminen lisää aivojen rappeutumisen ja dementian riskiä. Toistuvasti koholla oleva insuliini hidastaa amyloidin hajoamista. Diabeetikoilla hajoaminen on hidastunut, mikä johtuu ilmeisesti liiallisesta insuliinista. Amyloidi on proteiini, jota kasautuu plakkina Alzheimer-potilaan aivoihin.

Insuliiniresistenssin takia verensokerin säätelyyn osallistuva aivojen hypotalamus ei pysty hoitamaan tehtäväänsä. Terveessä tilanteessa hypotalamus aistii aivoselkäydinnesteen sokeripitoisuuden nousun ja vähentää silloin nälän tunnetta sekä maksan sokerintuotantoa. Insuliiniresistenssi estää hypotalamuksen tiedonsaannin, jolloin se ei ryhdy toimenpiteisiin verensokerin alentamiseksi. Liikunta auttaa, koska se lisää aivojen ja hypotalamuksen insuliiniherkkyyttä.

Rasvamaksa on sokeritauti

Sokeri rasvoittaa maksaa ja rasvamaksa altistaa tyypin 2 diabetekselle. Pitkäaikaisesti korkea verensokeri johtaa diabeetikoilla sokerin kertymiseen aivojen rasvapitoiseen valkoiseen aineeseen, joka koostuu hermosolujen viestiä vievistä haarakkeista. Diabeetikoiden aivojen valkoisessa aineessa on havaittu turvotusta, arpeutumista ja kuihtumista, mikä ilmenee tiedonkäsittelyn hidastumisena. Tilannetta voi onneksi parantaa vähähiilihydraattisella, sokerittomalla ruokavaliolla ja antamalla hermosolujen uusiutumiseen tarpeellisia rakennusaineita, ennen kaikkea hyviä rasvoja.

Erityisesti diabeetikoiden dementiariski nousee, jos veren glukoosipitoisuus on jatkuvasti korkea, mutta toistuvasti koholla oleva verensokeri lisää myös terveiden alttiutta aivosairauksiin. Korkea verensokeri yhdessä korkean verenpaineen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kanssa lisää aivohalvauksen riskiä. Tyypin 2 diabetekseen liittyy enemmän aivomuutoksia kuin ykköstyyppiin, mikä saattaisi johtua rasvamaksaan liittyvästä matala-asteisesta tulehduksesta.

Vatsarasva sumentaa aivot

Maksa on tärkein elin elimistön rasva-aineenvaihdunnassa, jota kontrolloi maksassa runsaasti esiintyvä proteiini PPARalfa. PPARalfa esiintyy myös aivojen hippokampuksessa ja on eläinkokeiden perusteella yhdistetty muistiin: mitä vähemmän PPARalfaa aivoissa, sitä huonommin muistaminen ja oppiminen sujuvat. Vyötärölle kertyvä viskeraalirasva, omenalihavuus, vähentää ensin PPARalfaa maksassa mikä liittyy rasva-aineenvaihdunnan heikkenemiseen. Vähitellen PPARalfa vähenee myös vyötärölihavan aivoissa. Tämä on yksi selitys vyötärölihavuuden vähitellen aivotoimintaa heikentäville vaikutuksille, jotka ovat ilmeisiä.

Hepaattinen enkefalopatia on äärimmäinen esimerkki maksasairauden aivoja vahingoittavasta vaikutuksesta. Esimerkiksi kirroosin takia vaikeasti vaurioitunut maksa ei kykene käsittelemään suolistosta tulevia myrkkyjä ja aineenvaihduntatuotteita, jolloin verenkierron mukana aivoihin päätyy ammoniakkia. Oireet ovat aivosumun tyyppisiä, mutta myös pahempia: liikehäiriöitä, aivojen turpoamista ja aivosolujen tuhoutumista. Nämäkin vaikeat muutokset saattavat alkuvaiheessa palautua, toisinkuin ennen luultiin. Vaikeatkin vauriot korjaantuvat, kun maksan ylirasitustilaan reagoidaan ajoissa ja tuetaan maksan toimintaa kaikin keinoin.

Muistisairaus ei ilmesty yhtäkkiä vaan kehittyy vuosien mittaan monen tekijän summana. Vyötärölle kertyvä sisäelimiä ympäröivä rasva on raskasta painolastia aivoille. Vatsakumpu ei ole harmiton kosmeettinen haitta, vaan tulehduspesäke, johon on suhtauduttava kuin ihoon takertuneeseen punkkiin – se on saatava pois, muuten kehittyy hankala sairaus. Keski-ikäisenä vyötärölihavuus voi tuntua vain harmilliselta painonnousulta, mutta se lisää myöhemmän iän muistihäiriö- ja dementiariskin 3-4-kertaiseksi. Vyötärölihavuuteen usein liittyvät korkea verenpaine ja kakkostyypin diabetes ovat rasite maksalle ja altistavat aivojen atrofialle (surkastumiselle) ja muistihäiriöille.

Vatsakummun poisto ja painon pudotus eivät vaadi päivittäistä hikitreeniä ja nälkäkuuria. Muutos tapahtuu normaalilla, terveellä elämällä, mutta pysyy sitkeästi paikallaan nykyisillä tavallisilla elintavoilla. Pysyvä elämäntapamuutos ei keneltäkään onnistu sormia napsauttamalla, vaan muutoksen avuksi kannattaa etsiä terapeutti, life coach, ystävä tai sopiva ryhmä tukemaan, kannustamaan ja pitämään motivaatiota yllä. Heikkoja hetkiä tulee, mutta yhtä varmasti niiden jälkeen seuraa onnistumisen aika. Lopulta tulee se hetki, että huomaa aivosumun väistyneen ja voi nauttia kirkkaasta ajatuksenjuoksusta ja tasapainoisesta mielestä.