Viime vuosisadan puoliväliin asti joka kodissa kokoonnuttiin päivittäin ruokapöydän ääreen nauttimaan perusraaka-aineista valmistettu ateria. Ruoka-aikana oli tapana olla kotona, koska jääkaapissa ei ollut mikrossa lämmitettäviä ruokia, eikä aina edes jääkaappia. Puoli vuosisataa myöhemmin einestehtaan suositussa mainoksessa pikkutyttö kertoo maailman muuttuneen: ”Meidän äiti tekee teidän äitien ruoat”. Prosessoitu ruoka oli vallannut maailman ja auttoi työssä käyviä saamaan nopeasti ruoan pöytään. Teollinen prosessointi ei välttämättä heikennä ruoka-aineita ja haittaa terveyttä, mutta ultraprosessoitu ruoka sen tekee.
Mitä on ultraprosessoitu ruoka? Selkeä määrittely ja rajanveto on hankalaa, mutta tyypillisesti ruoassa on silloin runsaasti sokeria, suolaa, rasvaa ja keinotekoisia aromeja, värejä, säilöntäaineita ym. lisäaineita. Ultraprosessoinnissa ruoka-aineen luonnollinen rakenne muuttuu ja ravintosisältö köyhtyy. Ultraprosessoiduksi luokitellaan hyvin monenlaisia teollisuuden tuotteita kuten lihavalmisteet, hampurilaiset, ranskalaiset, perunalastut, limonadit, makeiset, murot, teolliset keksit yms. leivonnaiset ja lisäaineilla säilyväksi tehdyt einekset. Myöskin makeutetut, aromiaineilla maustetut jogurtit, proteiinijauheet, mehujuomat ja lihaliemet luetaan ultraprosessoituihin ruokiin. Kaurapuuro on luonnollista ruokaa, mutta kaurajuoma on ultraprosessoitua, koska osa kauran tärkkelyksestä on hajotettu sokeriksi ja suurin osa arvokkaasta kuidusta poistettu. Kotoisessa ruoanvalmistuksessakin voi harrastaa ultraprosessointia esim. käristämällä.
Yhdysvalloissa noin 57 % ruoan energiasta saadaan ultraprosessoidusta ruoasta, mistä seuraa vääjäämättä lihavuuden, metabolisen oireyhtymän, kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja muistisairauksien yleistyminen. Ultraprosessoidun ruoan runsas nauttiminen liittyy tutkitusti myös useiden syöpien kuten rinta- ja suolistosyövän kehittymiseen. Suomalaisten ruoka ei ole aivan niin prosessoitua, mutta Yhdysvaltain suuntaan ollaan koko ajan menossa, ja edellä mainitut ongelmat lisääntyvät voimakkaasti meilläkin.
Ultraprosessoitu ruoka on yleensä vähäkuituista (haitallinen vaikutus suoliston toiminnalle ja mikrobeille sekä rasva- ja verensokeritasapainolle, lisää inflammaatiota), glykemiaindeksi on suuri (seurauksena liiallinen verensokerin nousu, edistää inflammaatiota) ja rasvat voimakkaasti kuumennettuja tai kovetettuja ja omega-3-rasvahapot puuttuvat (syntyy inflammaatiota). Inflammaatio eli hiljainen tulehdus liittyy kaikkiin kansansairauksiin.
Yksi ultraprosessoidun ruoan ongelmista on sen koukuttavuus. Ihmisen makuaisti tottuu sen rasvaiseen, sokeriseen ja keinotekoiseen makumaailmaan. Runsasrasvaisen ja nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävän ruoan toistuva vaikutus aivojen välittäjäaineisiin johtaa haluun saada samaa hetken mielihyvää yhä enemmän. Tällainen ruoka ei pidä yllä kylläisyyttä, vaikeuttaa ruokahalun säätelyä, jättää kehon ilman tarvittavia ravintotekijöitä, lihottaa ja johtaa aineenvaihdunnan häiriintymiseen ja sairauksiin.
Silloin tällöin kohtuudella nautitut sipsit tai makeiset eivät kaada terveyttä, jos ruokavalio on pääsääntöisesti terveyttä edistävä. Ongelmallista on ultraprosessoidun ruoan runsas saatavuus, helppous, koukuttavuus ja usein halpa hinta. Tietoisen ihmisen on kuitenkin helppoa tehdä ruokaostoksilla hyviä valintoja, sillä myös terveellisiä ja helposti nautittavia/valmistettavia vaihtoehtoja on runsaasti ja monessa hintaluokassa. Terveellinen ruoka on myös herkullista, joten ultraprosessoidun ruoan suosimiseen liittyvät haitat aiheuttavat turhaa kärsimystä. On tärkeää luoda niin kaupoissa kuin kodeissa terveyteen houkutteleva ruokaympäristö, jossa ultraprosessoitua, sairautta aiheuttavaa ruokaa ei kaivata.
Ravitsemusterapeutti Marja Ruuti (2023)
